Keissi 4: Poliisi ja päihteet sekä idän 6. vuoron kannabisrattien metsästys

Olen omalla FB-sivullani kirjoittanutkin jo tästä asiasta jonkin verran, joten käsitellään nyt aihetta täälläkin.

Kun olin poliisikoulussa, kaksi omalla vuosikurssillani ollutta miestä kertoi ihan avoimesti pössyttelevänsä viikonloppuisin. Eihän poliiseille koskaan tehty huumeseuloja. Muistan, että annoin urani ainoan huumeseulan ennen kuin sain lopullisen ilmoituksen opiskelupaikasta. Oman työurani aika seuloja ei tehty kenellekään, en ainakaan kuullut, että olisi kenellekään tehty.

Kannabiksen laillistaminen on ollut yksi suurimpia keskustelunaiheita maailmanlaajuisesti. Jenkeissä sitä laillistetaan kovaa vauhtia, ja tulokset ovat hurjia. Niissä osavaltioissa, jossa kannabis on laillistettu, väkivaltarikokset ovat vähentyneet rutkasti ja valtion kassaan on tullut tyrmääviä määriä verotuloja. Ilman laillistamista kyseessä on täysin turha sota, jota poliisi ei koskaan tule voittamaan ja rahat, jotka voisivat tulla valtiolle, menevät ihan jonnekin muualle. Paitsi tietysti niiltä, jotka kasvattavat itse omaan käyttöön. Kuitenkin hekin varmasti mielummin hakisivat kannabiksensa vaikkapa Alkosta.

Olin vielä tuossa viime vuoden joulun alla jäsenenä poliisien sisäisessä Facebook-ryhmässä. Siellä oli joku aloittanut keskustelun siitä, kuinka ärsytti niin kovasti, kun joku kansanedustaja oli puhunut kannabiksen laillistamisesta. Kirjoitin sinne silloin oman näkemykseni aiheesta ja mainitsin samalla, että kai te tiedätte siellä, että teidänkin riveissä kannabista poltetaan ja vieläpä melkoisen monen toimesta. Kerroin muistavani oman urani varrelta muutamia, jotka puhuivat minulle siitä jo silloin ihan avoimesti. Vastaus foorumilla oli, että meillä on niin hyväkuntoisia miehiä ja naisia, että jos he pössyttelisivät päivät pitkät, niin he eivät kykenisi fyysiseen työhön. Siihen vastasin, että ei kai teillä nyt siellä kukaan enää dokaakaan päivät pitkät. Liika on liikaa pätee ihan kaikkeen. Kirjoitin myös, että tehkääpä jokaiselle Suomen poliisilaitokselle samantein yllätysseulat, niin näette totuuden siitä, kuinka moni poliisi kannabista todellisuudessa polttaa. No, kuten voitte arvata, sellaista seulaa ei koskaan tehty. Jos olisi tehty, tieto olisi vuotanut medioihin. Vanha sanonta ”poliisi vuotaa tietoja kun venäläisen junan vessa” pitää edelleen paikkansa.

Kirjotukseni jälkeen meni noin viisi minuuttia ja minut poistettiin ryhmästä. Kuulin vanhoilta työkavereilta, että pohjoista myöten oli tullut huolestuneita viestejä, joiden mukaan tuo mies pitää saada hiljaiseksi ja pois virasta. Minulla oli siis virka vielä joulun alla. 

Työkaverit totesivat, kun tulivat moikkaamaan: ”Kyllä sä taas Joakim onnistuit sohaisemaan melkoiseen muurahaispesään. Noh, sen oot aina osannut tehdä”. Se on kyllä totta. Kuulemma oli laitoksen johdolta tullut vielä viesti, että jos mahdollista, niin olisi pitänyt yrittää jotenkin päästä jollain tekosyyllä meille sisälle kurkkimaan, että minkälainen koti minulla on ja mitä sielltä löytyy. Moikkaamaan tulleet vanhat työkaverit kuuluvat ehdottomasti siihen poliisin hyvään väkeen. Naurettiin yhdessä sille, että oli johto meinannut laittaa Karhun tueksi, kun tulevat hakemaan vanhoja haalareita pois.

Koko oman vuodenmittaisen päivystysaikani Itäkeskuksen päivystyksessä istui  ylikonstaapeli, joka katosi aina aika ajoin ja haisi alkoholille niin, että pahaa teki. Sanoin siitä esimiehelleni, joka vastasi: ”Älä viitsi Joakim puuttua tähän, miehellä on takana upea poliisiura”. Tämä ylikonstaapeli istui luukulla työvuorot kännissä ja oli todella usein täysi mulkku. Esimerkiksi kerran kuulin vierestä, kun joku nainen tuli tekemään hänelle ilmoitusta raiskauksesta. Tämä ylikonstaapeli totesi tälle naiselle: ”Pitäisikö sun pitää ne reidet kiinni”. Nainen lähti itkien pois.

Jännää, että jos jollakin on pitkä virkaura takana, niin sen sallitaan olla täysi sika. Ylikonstun juopottelusta työpaikalla tiesivät kaikki, eikä kukaan tehnyt mitään. Lopulta mies sai vielä siirron Roballe. Virkamerkki lähti vasta, kun hän ajoi kännissä omia entisiä idän kavereita karkuun ja pako päättyi lopulta tolppaan. Silloinkin asiasta puhuttaessa moni totesi laitoksella, ettei miehestä saa pahaa puhua. Miehellä on ollut upea ura. Tosiasiassa viimeiset vuodet tämä ylikonstaapeli aiheutti takuulla todella monelle, jos ei nyt totaalisen pahaa oloa, niin ainakin jäätävän vihan poliisia kohtaan. Ja ihan syystä.


Aikoinaan, kun vielä töissä ollessani aloin kirjoittamaan blogiin niistä epäkohdista joita ulkomaalaispoliisissa näin ja koin, niin Lasse Aapiolta tuli käsky, jonka mukaan ”Lindholm täytyy savustaa ulos. Tehkää sama kuin Karpelalle”. Tämän kuulin silloiselta esimieheltäni. No, ei tarvinnut savustaa, koska minulla oli jo mitta täynnä siinä vaiheessa.

Jostain syystä tämän poliisien Facebook-ryhmään tekemäni kirjoituksen jälkeen sain kotiini kirjeen, jossa oli III luokan salausleimat eli ettei kirjettä saa näyttää, eikä sisällöstä kertoa kenellekään. Kirjeessä oli kutsu saapua Pasilaan keskustelemaan virastani. Mukaan oli kaivettu kaksi naurettavaa juttua, jotka oli tutkittu ajat sitten täysin turhiksi. Mutta ehkä niillä oltaisiin jotenkin voitu puhua minut viralta pois, sillä muuta niillä ei minusta ollut tämän oman  Facebook-kirjoitukseni lisäksi. Molemmat rikosnimikkeet olivat tosiaan lieviä, mutta tiesin kyllä, mikä on homman nimi, jos sinne menen. Kirjoitin sähköpostina laitokselle terveiset, että haistakaa paska ja pitäkää se virka. Tiesin tasan tarkkaan minkälainen ”keskustelu” se olisi ollut. Tässä ”keskustelussa” olisi ollut paikalla Helsingin laitoksen poliisijohtoa eli miehiä, jotka osaavat kyllä hyödyntää lakipykäliä omaksi edukseen paremmin kuin kukaan.

Ei ole vaikeaa arvata, kuka tämänkin takana oli. Herra Aapiota kun kenttäväki ei ole koskaan arvostanut tippaakaan. Omaa mielipidettäni miehestä on turha tähän edes sanoa. Jostain syystä Aapio osaa aina selitellä asiat parhain päin, kun poliisia epäillään jostakin. Hän on itsekin ollut virkarikostutkinnan kohteena jokusen kerran ja jotenkin aina niistä selvinnyt. Aapio istuu edelleen siellä samalla pallilla.

Moni lukijoista varmasti tietää, mitä tarkoitan, kun puhun poliisin naurettavista parin kasvin takavarikoista ja siitä, miten paljon se voi vaikeuttaa itse kunkin elämää, kun rekisterissä on huumausaineen käyttörikos.

Itäkeskuksen aikanani 6. vuoron 2-3 partiolla oli teema. Muut vuorot olivat vähän eri mieltä teeman järkevyydestä. Nämä 6. vuoron 2-3 partiota ottivat elämäntyökseen metsästää rattijuopumuksia nimenomaan kannabiksesta. Huumetikkuja kului sellainen määrä, että siitä jo poliisilaitoksen johtokin vähän huomautteli, tikut kun eivät kovin halpoja ole. Systemaattisesti jätkät lyysäsivät fikkarilla tikkuja. Jos vähänkin punaista näkyi kannabiksen kohdalla, niin ei muuta kun rattijuopumus ja kortti hyllylle. Jätkät kehuskelivat vielä, että kun kunnon valolla katsoo, niin kyllä sen viivan saa näkymään, jos sitä vähääkään siellä on. Vuoron muut jätkät ajoivat normaalisti keikkaa. Moni ihminen menetti korttinsa todella naurettavien syiden vuoksi.

Tästä aiheesta olen lukenut monien kirjoituksia. On todella ”kivaa” saada syyte rattijuopumuksesta ja menettää kortti sen vuoksi, että on polttanut sätkän joskus pari viikkoa sitten. Toki osa oli tuoreita polttoja ja aitoja ratteja. Mutta se, että niitä etsittiin vaikka väkisin ja tikut lyötiin suuhun pärstäkertoimen perusteella, oli kyllä melkoista. Autot ja kuskit, jotka vähänkin näyttivät siltä, että saattaisivat olla ”kannabisnarkkareita”, ratsattiin: tikku suuhun ja lampulla kyllä saatiin se viiva näkyviin, jos tyyppi oli polttanut sellaisen ajan sisällä, että viiva edes haaleasti näkyy. 

En  ymmärrä, miten ajokykyyn vaikuttaa se, että on polttanut esim. muutama päivä aiemmin, saatikka jos on kulunut viikko tai jopa kaksi. Rattijuopumus kun on rikos, jossa nimenomaan ajokyvyn täytyy olla heikentynyt päihteiden käytön johdosta. Kun 6. vuoro oli salilla, siellä soi aina Notkea Rotta, jota vuoron ukot fanittivat. Koko vuoro kävi ahkerasti orkesterin keikoilla. Siinä nyt ei ole mitään pahaa, että fanittivat. Lähinnä vaan vähän kevyempääkin tekstiä tähän, ettei kaikki ole pelkkää surullista luettavaa. Viinaa kyllä meni yhdellä jos toisella, ja joillakin ukoilla oli maanantait jatkuvasti sairauslomapäiviä. 

Olen jokusen poliisin kanssa asiasta keskustellut ja kentällä mielipide on kyllä varmasti se, että on täysin turhaa työtä viedä kasveja kotikasvattajilta. Minäkin jätin niitä joskus itsekin järkevän partiokaverin kanssa, ja todettiin, ettei siellä mitään ollut. Kaamea määrä paperityötä, takavarikkopöytäkirjat ja oikeusprosessit ja kasvit ilmestyvät takaisin kuitenkin. Itse en silloin vielä polttanut, mutta kun poltin ensimmäisen sätkäni saattokeikalla Gambiaan, tajusin omankin asenteeni hulluuden. Ei olisi silloin tullut mieleenkään lähteä riehumaan, saatikka tappelemaan. Eikä tule nykyäänkään.

Juttelin tuossa jokin aikaa sitten erään päihdepsykiatrian ylilääkärin kanssa . Hän oli samaa mieltä  kanssani ja totesi, että jos alkoholi tulisi nyt markkinoille, se luokiteltaisiin vaaralliseksi huumausaineeksi. Mutta nyt se on osa suomalaista kulttuuria ja olkoon niin. Suurin osa väkivaltarikoksista tehdään alkoholin vaikutuksen alaisena. Niissäkin poliisien tekemissä perheväkivaltarikoksissa, joista on uutisoitu, on alkoholilla ollut osuutta asiaan, Mutta kun poliisijohto on täysin sokeaa väkeä, eikä osalla ole päivänkään kokemusta partioautossa istumisesta, niin tämä vanhoillinen ajatusmaailma tulee varmasti olemaan vallitseva vielä vuosien ajan.

Poliisien päihteidenkäytöstä enemmän myöhemmissä kirjoituksissa.


Olisin silti halunnut nähdä sen huumeseulan tuloksen, jota koko poliisikunnalle ei tehty. Eiväthän poliisit ole inhimillisiä niin kuin me muut, eikä heidän voisi edes kuvitella  syyllistyvän niinkin vakavaan tekoon kuin satunnaisen sätkän polttamiseen. (sarkasmia)