Miten Ruotsissa hoidetaan poliisirikostutkinta?

Moni lukija on varmasti tietoinen blogin yhdestä tärkeimmästä ajatuksesta: Saada maahamme ulkopuolinen riippumaton poliisirikostutkinta. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa ei ole olemassa kunnollista riippumatonta ulkopuolista yksikköä, joka tutkii poliisin rikosepäilyt.

Tähän artikkeliin olen laittanut esimerkin Ruotsin mallista. Sekään ei ole täysin aukoton, jos ajatellaan, että koko hommaa voisi valvoa vielä jokin ulkopuolinen taho. Ruotsin malli on joka tapauksessa aivan eri tasolla, kuin Suomessa, jossa kuka tahansa poliisi saattaa tutkia rikoksesta epäiltyä poliisia. Ruotsissa on olemassa kunnon sisäinen tutkinta, kuten täytyykin, kun puhutaan viranomaisesta, jolla on valtuudet puuttua meidän perusoikeuksiimme. Jos Ruotsin mallin ottaisi Suomeen ja jos sisäisen tutkinnan yksikköä vielä valvoisi eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri, oltaisiin jo ainakin omasta mielestä melkoisen kovalla tasolla.

Pulinat sikseen ja tässä rautaista faktaa miten Ruotsissa on asiat hoidettu ainakin vielä vuonna 2017.

Toimintamalli Ruotsissa poliisi- ja virkarikosasioissa

Syyttäjien organisaatio ruotsalaisessa systeemissä:

Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana, kun epäillään virkamiehen tekemää rikosta, kuten Suomessakin.

Poliisihenkilöstön lisäksi virkarikosten tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien toimivaltaan kuuluvat myös muut valtion virkamiehet, kuten mm. tuomarit ja muut syyttäjät. Poliisin henkilöstöä koskeva osuus kaikista ilmoitetuista rikoksista kuitenkin reilusti yli 90%.

Poliisien rikosten tutkintaa johtavat syyttäjät ovat järjestäytyneet erilliseen, valtakunnansyyttäjän alla olevaan yksikköön, särskilda åklagarkammare (SÅK), jolla kolme alueyksikköä (Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa)

Syyttäjäyksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä poliisin tutkijoiden kanssa ja ovat poliisin sisäisen tutkinnan yksikön välittömässä läheisyydessä, mutta muodollisesti eri toimitiloissa. Tukholmassa syyttäjien ja poliisien toimitilat ovat samassa rakennuksessa. Suomessa maantieteellinen etäisyys tutkijan ja syyttäjä-tutkinnanjohtajan välillä voi olla kymmeniä kilometrejä ja Pohjois-Suomessa vielä enemmän.

Ruotsissa samat yksikön syyttäjät toimivat jutussa tutkinnan alusta aina lainvoimaiseen tuomioon saakka, eli hoitavat koko ketjun itse ja syyttävät epäiltyä virkamiestä oikeudessa. Suomessa tutkintaa johtava syyttäjä luovuttaa jutun toiselle syyttäjälle, mikäli asia viedään oikeuteen.

Yksikköön rekrytoidaan ainoastaan kokeneita syyttäjiä.

Tukholman yksikössä toimii 6 tutkinnanjohtajana toimivaa syyttäjää, maanlaajuisesti heitä on noin 15 kpl. Malmön yksikössä on yksi syyttäjä, joka valtakunnallisesti päättää jutut, joissa esitutkintaa ei aloiteta.

Jutut liikkuvat sähköisesti poliisin ja syyttäjän välillä.

Ruotsin poliisin sisäisen tutkinnan organisaatio :

Poliisilla on oma, muusta poliisihallinnosta itsenäinen sisäisen tutkinnan yksikkö (Särskilda utredningar, SU), jolla myös oma, muusta poliisitoiminnasta riippumaton budjetti. Suomessa poliisilaitokset hoitavat tutkinnan miten parhaakseen näkevät.

Poliisin tutkintayksiköt toimivat samoilla paikkakunnilla kuin syyttäjätkin, eli Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa.

SU:n päällikön nimittää Ruotsin hallitus ja hallitus määrää myös yksikön budjetin.

SU:n tutkijat ovat pääsääntöisesti kokeneita poliiseja ja päällystötaso on alin yksikössä työskentelevän henkilön virka-asema. Tutkijan riittävän korkealla virka-asemalla vähennetään asiakaskontakteissa syntyviä ristiriitoja. Suomessa tutkintaa voi tehdä kuka tahansa poliisi.

Tukholmassa sijaitsee SU:n kanslia sekä tutkintayksikkö, jossa työskentelee 15 poliisia, yhteensä sisäisiä tutkijoita on maanlaajuisesti n 30. Kansliassa toimii juttujen esikäsittely kolmen päällystötasoisen poliisimiehen voimin. Esikäsittelyssä poliiseista tai muista virkamiehistä tehdyt kantelut ja rikosilmoitukset jaetaan kahteen kategoriaan; tapauksiin, joissa ei ole syytä aloittaa tutkintaa ja sellaisiin, joissa on syytä aloittaa esitutkinta. Esikäsittely-yksikön poliisimiehet arvioivat kokemukseen perustuen jutut pääsääntöisesti oikein, mutta lopullisen päätöksen esitutkinnasta tekee syyttäjä. Malmössä virkapaikkaa pitävä syyttäjä päättää keskitetysti ne jutut, joissa esitutkintaa ei arvioida suoritettavaksi.

Jos esitutkinta aloitetaan, niin juttu siirretään paikallisen, aluejaon mukaisen SU-yksikön tutkintaan ja sen alueen syyttäjän tutkinnanjohtajuuteen, joka hoitaa jutun alusta loppuun.

Tämä varmasti herättää paljon ajatuksia. Lähtien jo pelkästään siitä, minkä ihmeen vuoksi Poliisihallitus puolustaa henkeen ja vereen nykyistä toimintamallia, eikä harkitse esimerkiksi naapurimaamme huomattavasti parempaa ja ennenkaikkea luotettavampaa mallia?


Tässä kiinostuneille linkki Suomen malliin, joka on oikeasti paljon rumempi, mitä kauniit sanat sivulla kertovat. Kun kyseessä on sisäinen tutkinta, jossa ”tutkitaan omia”, niin siinä jos missä tutkinnan laatu ja luotettavuus riippuu hyvin paljon siitä, millaisia tai millainen henkilö tutkinnan suorittaa.

https://syyttajalaitos.fi/poliisirikosasiat