Miten Ruotsissa hoidetaan poliisirikostutkinta?

Moni lukija on varmasti tietoinen blogin yhdestä tärkeimmästä ajatuksesta: Saada maahamme ulkopuolinen riippumaton poliisirikostutkinta. Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa ei ole olemassa kunnollista riippumatonta ulkopuolista yksikköä, joka tutkii poliisin rikosepäilyt.

Tähän artikkeliin olen laittanut esimerkin Ruotsin mallista. Sekään ei ole täysin aukoton, jos ajatellaan, että koko hommaa voisi valvoa vielä jokin ulkopuolinen taho. Ruotsin malli on joka tapauksessa aivan eri tasolla, kuin Suomessa, jossa kuka tahansa poliisi saattaa tutkia rikoksesta epäiltyä poliisia. Ruotsissa on olemassa kunnon sisäinen tutkinta, kuten täytyykin, kun puhutaan viranomaisesta, jolla on valtuudet puuttua meidän perusoikeuksiimme. Jos Ruotsin mallin ottaisi Suomeen ja jos sisäisen tutkinnan yksikköä vielä valvoisi eduskunnan oikeusasiamies ja oikeuskansleri, oltaisiin jo ainakin omasta mielestä melkoisen kovalla tasolla.

Pulinat sikseen ja tässä rautaista faktaa miten Ruotsissa on asiat hoidettu ainakin vielä vuonna 2017.

Toimintamalli Ruotsissa poliisi- ja virkarikosasioissa

Syyttäjien organisaatio ruotsalaisessa systeemissä:

Syyttäjä toimii tutkinnanjohtajana, kun epäillään virkamiehen tekemää rikosta, kuten Suomessakin.

Poliisihenkilöstön lisäksi virkarikosten tutkinnanjohtajina toimivien syyttäjien toimivaltaan kuuluvat myös muut valtion virkamiehet, kuten mm. tuomarit ja muut syyttäjät. Poliisin henkilöstöä koskeva osuus kaikista ilmoitetuista rikoksista kuitenkin reilusti yli 90%.

Poliisien rikosten tutkintaa johtavat syyttäjät ovat järjestäytyneet erilliseen, valtakunnansyyttäjän alla olevaan yksikköön, särskilda åklagarkammare (SÅK), jolla kolme alueyksikköä (Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa)

Syyttäjäyksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä poliisin tutkijoiden kanssa ja ovat poliisin sisäisen tutkinnan yksikön välittömässä läheisyydessä, mutta muodollisesti eri toimitiloissa. Tukholmassa syyttäjien ja poliisien toimitilat ovat samassa rakennuksessa. Suomessa maantieteellinen etäisyys tutkijan ja syyttäjä-tutkinnanjohtajan välillä voi olla kymmeniä kilometrejä ja Pohjois-Suomessa vielä enemmän.

Ruotsissa samat yksikön syyttäjät toimivat jutussa tutkinnan alusta aina lainvoimaiseen tuomioon saakka, eli hoitavat koko ketjun itse ja syyttävät epäiltyä virkamiestä oikeudessa. Suomessa tutkintaa johtava syyttäjä luovuttaa jutun toiselle syyttäjälle, mikäli asia viedään oikeuteen.

Yksikköön rekrytoidaan ainoastaan kokeneita syyttäjiä.

Tukholman yksikössä toimii 6 tutkinnanjohtajana toimivaa syyttäjää, maanlaajuisesti heitä on noin 15 kpl. Malmön yksikössä on yksi syyttäjä, joka valtakunnallisesti päättää jutut, joissa esitutkintaa ei aloiteta.

Jutut liikkuvat sähköisesti poliisin ja syyttäjän välillä.

Ruotsin poliisin sisäisen tutkinnan organisaatio :

Poliisilla on oma, muusta poliisihallinnosta itsenäinen sisäisen tutkinnan yksikkö (Särskilda utredningar, SU), jolla myös oma, muusta poliisitoiminnasta riippumaton budjetti. Suomessa poliisilaitokset hoitavat tutkinnan miten parhaakseen näkevät.

Poliisin tutkintayksiköt toimivat samoilla paikkakunnilla kuin syyttäjätkin, eli Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössa.

SU:n päällikön nimittää Ruotsin hallitus ja hallitus määrää myös yksikön budjetin.

SU:n tutkijat ovat pääsääntöisesti kokeneita poliiseja ja päällystötaso on alin yksikössä työskentelevän henkilön virka-asema. Tutkijan riittävän korkealla virka-asemalla vähennetään asiakaskontakteissa syntyviä ristiriitoja. Suomessa tutkintaa voi tehdä kuka tahansa poliisi.

Tukholmassa sijaitsee SU:n kanslia sekä tutkintayksikkö, jossa työskentelee 15 poliisia, yhteensä sisäisiä tutkijoita on maanlaajuisesti n 30. Kansliassa toimii juttujen esikäsittely kolmen päällystötasoisen poliisimiehen voimin. Esikäsittelyssä poliiseista tai muista virkamiehistä tehdyt kantelut ja rikosilmoitukset jaetaan kahteen kategoriaan; tapauksiin, joissa ei ole syytä aloittaa tutkintaa ja sellaisiin, joissa on syytä aloittaa esitutkinta. Esikäsittely-yksikön poliisimiehet arvioivat kokemukseen perustuen jutut pääsääntöisesti oikein, mutta lopullisen päätöksen esitutkinnasta tekee syyttäjä. Malmössä virkapaikkaa pitävä syyttäjä päättää keskitetysti ne jutut, joissa esitutkintaa ei arvioida suoritettavaksi.

Jos esitutkinta aloitetaan, niin juttu siirretään paikallisen, aluejaon mukaisen SU-yksikön tutkintaan ja sen alueen syyttäjän tutkinnanjohtajuuteen, joka hoitaa jutun alusta loppuun.

Tämä varmasti herättää paljon ajatuksia. Lähtien jo pelkästään siitä, minkä ihmeen vuoksi Poliisihallitus puolustaa henkeen ja vereen nykyistä toimintamallia, eikä harkitse esimerkiksi naapurimaamme huomattavasti parempaa ja ennenkaikkea luotettavampaa mallia?


Tässä kiinostuneille linkki Suomen malliin, joka on oikeasti paljon rumempi, mitä kauniit sanat sivulla kertovat. Kun kyseessä on sisäinen tutkinta, jossa ”tutkitaan omia”, niin siinä jos missä tutkinnan laatu ja luotettavuus riippuu hyvin paljon siitä, millaisia tai millainen henkilö tutkinnan suorittaa.


https://syyttajalaitos.fi/poliisirikosasiat

Julkaissut poliisirikokset

Olen 39 vuotias mies Helsingistä. Tosiaan entinen poliisi kuten etusivulla kerron. Nykyään teen musiikkia ja yritän elää mahdollisimman hyvää elämää masennuksen kanssa joka aikanaan laukesi poliisina.

6 vastausta artikkeliin “Miten Ruotsissa hoidetaan poliisirikostutkinta?

  1. Tämän on ihan kuin Suomessakin. Syyttäjän alainen tutkinta, tutkinnanjohtaja vetää tutkintaa ja jakaa jutun kun se menee oikeuden arvioitavaksi.
    Suomessa poliisirikostutkijoita ympäri Suomea, jotka vastaavat tutkinnasta syyttäjälle. Kun pöytäkirja on valmis, Syyttäjä tekee syyteharkinnan tai lisätutkinta pyynnön.
    Mitä ihmeellistä tässä on ?
    Jos Syyttäjä katsoo että kuulustelut, näyttö tai todisteet eivät ole riittäviä niin lisätutkintaa tai syyteharkinnassa juttu kaatuu syyttäjän päätöksellä. Ei tutkivalla poliisilla ole siinä kohdin mitään sananvaltaa, oli sitten tuttu tai mikä vaan se epäilty.
    Vähän nyt järkeä näihin vertailuihin ja öyhötykseen.
    Kun ensin itse ymmärtää mikä on marssijärjestys niin tajuaa miten asia menee.

    Tykkää

    1. No luepas nyt tarkkaan uudelleen, ei se ole yhtään sama asia. Ruotsissa on olemassa kunnon asiaan perehtynyt ryhmä jossa päällystötason ukkoja, jotta asiakaskontaktit olisivat minimissä. Suomessa kuka tahansa saattaa tulla tutkimaan asian päin mäntyä yms.

      Tämä vinkki tuli pitkän linjan poliisilta, joita on melkoisen paljon jotka ovat samaa mieltä että Suomen malli on päin persusta.

      YT Joakim

      Tykkää

  2. ”No luepas nyt tarkkaan uudelleen, ei se ole yhtään sama asia. Ruotsissa on olemassa kunnon asiaan perehtynyt ryhmä jossa päällystötason ukkoja, jotta asiakaskontaktit olisivat minimissä. Suomessa kuka tahansa saattaa tulla tutkimaan asian päin mäntyä yms.”

    Mitähän nyt sössötät, poliisi kuulustelee, Syyttäjä vastaa tutkinnan johtajuudesta.
    Aivan sama tunteeko tai ei, nämä kuulusteltava ja kuulustelija, koska JOS tutkinnanjohtaja, eli syyttäjä, ei ole kuulusteluun tyytyväinen, se tehdään uudestaan, ja vaikka niin monta kertaa että TUTKINNANJOHTAJA eli SYYTTÄJÄ saa sen tiedon tai yksityikohdan selville minkä haluaa.
    Vähän nyt ryhtiä ex-kytältäkin, kun tämän tietää ihan kadunmieskin.

    Tykkää

  3. Ja ilmeisen vaikea ymmärtää, että Suomessa on juuri poliisirikoksiin eri syyttäjät. Yritä ottaa asioista selvää ennenkuin lauta jotain. Kokeile vaikka Googlella…

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Create your website with WordPress.com
Aloitus
%d bloggaajaa tykkää tästä: